tiistai 15. elokuuta 2017

Neulevalokuvaus

Vihdoin ja viimein pääsin käymään Jonna Hietalan tarinallisen neulevalokuvauskurssin Jyväskylän neulefestareilla heinäkuussa. Odotin vuoden verran kurssille pääsyä, sillä edellisvuonna vetkuttelin kurssille ilmoittautumisen kanssa ja sitten kaikki paikat olivatkin jo täynnä.



Otin mukaan muutamia valmistuneita neuleita, jotka eivät ole vielä blogiin asti päätyneet. Yksi neule siitä syystä, että se valmistui viime kesänä kun olin vähän pulleammassa kunnossa raskauden vuoksi ja tuota noin, eipä se silloin oikein päälle mahtunut. Toisen neuleen sain valmiiksi juuri ennen kuvailujen alkamista.

Olen jo pitkään halunnut saada jotenkin erilaisia kuvia ja kuvakulmia neuleista sekä langoista. Jotenkin myös tykkään siitä, että kuvassa ei vaan näy suoraan se valmis työ. Voi vähän itsekin kuvitella, että mitä kuvan sillä puolella on joka ei itse kuvassa näy. Ehkä en ole itse myöskään rohkaistunut ottamaan tällaisia kuvia, vaan ajatellut että koko neule täytyy näkyä kuvassa. Nyt kaipaan kuitenkin jotain uutta kuvakulmaa neulekuviin ja ainakin näissä kuvissa olen sitä yrittänyt nyt opetella.




Mitä kurssiin tulee, niin voin kyllä suositella. Itse sain ainakin paljon lisävinkkejä kuvien ottamiseen ja itse kameran käyttöön, vaikka automaattiasetuksella vielä paljon kuvia otankin. Kurssilla käytiin myös vähän läpi kuvankäsittelyä, mutta tähän nyt en ole vielä kovin syvällisemmin ehtinyt panostamaan. Kurssilla katsottiin lopuksi jokaiselta joku ottama kuva ja itse yllätyin, että kuva josta en oikein ollut varma, että onko se hyvä, niin olikin yllättäen hyvä.





Tässä nyt hyvin pieni osa ottamistani kurssin kuvista, mutta harjoitukset ja neulominen jatkuvat. Katotaan jos saisin taas jossain vaiheessa jotain valmistakin tänne blogin puolelle.


perjantai 3. helmikuuta 2017

Cria

Jos nyt vihdoin jotain valmista tännekin! Perheemme pieni ihminen vie nykyään paljon aikaa päivisin, niin jää neulomiset sitten iltapuhteiksi. Eihän siinä illassa sitten niin paljon ehdi neulomaan, kun on monta työtä puikoilla oottelemassa. Aina välillä toista ja sitten taas toista. Jotain valmista nyt kuitenkin.

Ostin kesällä Jyväskylän neulefestareilta Ysolda Teaguen kurssin päätteeksi hänen suunnitteleman Cria cardigan -neuletakin ohjeen. Ajattelin, että äkkiäkös sen tuossa ennen vauvan syntymää neulon. No, en neulonut. Valitsin kyllä jo kaukaa viisaana hieman isomman koon eli 3-6 kk sopivalle. Takki valmistui viimein viime lauantaina neuletapaamisessa Silmukassa.

Takki oli kyllä kiva neulottava ja tykkäsin noista muotoilluista hartioista. Takin neulominen aloitettiinkin itse asiassa niistä, joka oli itselleni uusi tapa aloittaa villatakki. Kerrottakoon myös, että tyttäremme kummitäti hieman auttoi alussa ja loi mulle silmukat sekä neuloi muutamia kerroksia ;) Tykkäsin myös kun takissa on sekä ainaoikein että sileää neulosta. Napit ostin kevään Tallinnan reissulla ja sopivat mielestäni takkiin oikein hyvin, vaikka nappeja ostaessa ei takista ollut edes ajatusta.

Kuvailut tänä harmaana helmikuun päivänä ei nyt ehkä ihan parhaiten onnistuneet. Asiaan saattoi myös vaikuttaa 5kk ikäinen tyttö, joka ei millään olis malttanu olla paikallaan. Alan ymmärtää miks lapsia on niin vaikea kuvata :)







Malli: Cria Cardigan, Ysolda Teague
Lanka: Eden cottage yarn
Puikot: 3.0mm