Neulevalokuvaus

Vihdoin ja viimein pääsin käymään Jonna Hietalan tarinallisen neulevalokuvauskurssin Jyväskylän neulefestareilla heinäkuussa. Odotin vuoden verran kurssille pääsyä, sillä edellisvuonna vetkuttelin kurssille ilmoittautumisen kanssa ja sitten kaikki paikat olivatkin jo täynnä.

Otin mukaan muutamia valmistuneita neuleita, jotka eivät ole vielä blogiin asti päätyneet. Yksi neule siitä syystä, että se valmistui viime kesänä kun olin vähän pulleammassa kunnossa raskauden vuoksi ja tuota noin, eipä se silloin oikein päälle mahtunut. Toisen neuleen sain valmiiksi juuri ennen kuvailujen alkamista.

Olen jo pitkään halunnut saada jotenkin erilaisia kuvia ja kuvakulmia neuleista sekä langoista. Jotenkin myös tykkään siitä, että kuvassa ei vaan näy suoraan se valmis työ. Voi vähän itsekin kuvitella, että mitä kuvan sillä puolella on joka ei itse kuvassa näy. Ehkä en ole itse myöskään rohkaistunut ottamaan tällaisia kuvia, vaan ajatellut että koko neule täytyy näkyä kuvassa. Nyt kaipaan kuitenkin jotain uutta kuvakulmaa neulekuviin ja ainakin näissä kuvissa olen sitä yrittänyt nyt opetella.

Mitä kurssiin tulee, niin voin kyllä suositella. Itse sain ainakin paljon lisävinkkejä kuvien ottamiseen ja itse kameran käyttöön, vaikka automaattiasetuksella vielä paljon kuvia otankin. Kurssilla käytiin myös vähän läpi kuvankäsittelyä, mutta tähän nyt en ole vielä kovin syvällisemmin ehtinyt panostamaan. Kurssilla katsottiin lopuksi jokaiselta joku ottama kuva ja itse yllätyin, että kuva josta en oikein ollut varma, että onko se hyvä, niin olikin yllättäen hyvä.

Tässä nyt hyvin pieni osa ottamistani kurssin kuvista, mutta harjoitukset ja neulominen jatkuvat. Katotaan jos saisin taas jossain vaiheessa jotain valmistakin tänne blogin puolelle.

Cria

Jos nyt vihdoin jotain valmista tännekin! Perheemme pieni ihminen vie nykyään paljon aikaa päivisin, niin jää neulomiset sitten iltapuhteiksi. Eihän siinä illassa sitten niin paljon ehdi neulomaan, kun on monta työtä puikoilla oottelemassa. Aina välillä toista ja sitten taas toista. Jotain valmista nyt kuitenkin.

Ostin kesällä Jyväskylän neulefestareilta Ysolda Teaguen kurssin päätteeksi hänen suunnitteleman Cria cardigan -neuletakin ohjeen. Ajattelin, että äkkiäkös sen tuossa ennen vauvan syntymää neulon. No, en neulonut. Valitsin kyllä jo kaukaa viisaana hieman isomman koon eli 3-6 kk sopivalle. Takki valmistui viimein viime lauantaina neuletapaamisessa Silmukassa.

Takki oli kyllä kiva neulottava ja tykkäsin noista muotoilluista hartioista. Takin neulominen aloitettiinkin itse asiassa niistä, joka oli itselleni uusi tapa aloittaa villatakki. Kerrottakoon myös, että tyttäremme kummitäti hieman auttoi alussa ja loi mulle silmukat sekä neuloi muutamia kerroksia ;) Tykkäsin myös kun takissa on sekä ainaoikein että sileää neulosta. Napit ostin kevään Tallinnan reissulla ja sopivat mielestäni takkiin oikein hyvin, vaikka nappeja ostaessa ei takista ollut edes ajatusta.

Kuvailut tänä harmaana helmikuun päivänä ei nyt ehkä ihan parhaiten onnistuneet. Asiaan saattoi myös vaikuttaa 5kk ikäinen tyttö, joka ei millään olis malttanu olla paikallaan. Alan ymmärtää miks lapsia on niin vaikea kuvata :)

Malli: Cria Cardigan, Ysolda Teague

Lanka: Eden cottage yarn

Puikot: 3.0mm

Ei ihan Rikke

Eilen illalla meillä oli spontaani neuletapaaminen ja tuli puhetta Rikke-piposta, että kuinka moni on sen mallin hyväksi havainnut. Oli myös useampi, joka ei sitä ole koskaan neulonut (minä mukaan lukien) ja osa oli tehnyt jo useita.

Miehelläni oli synttärit lokakuussa ja jotain lahjaa piti keksiä. Toivomuksia ei ollut, joten päätin sitten neulasta pipon. Rikkeäkkn tuli pohdittua, mutta ainaoikein-neulos tasona ei houkuttanut, koska olis sitten pitäny reuna ommella. Myöskään pyörönä joka toinen kerros nurjaa ei inspiroinut. Päädyin sitten soveltamaan, koska halusin jotain muuta, kuin vaan taas sen perus joustinresorin. Alkuun neuloin tasona ainaoikeaa ja sitten yhdistin pipon pyöröksi ja sain neuloa lopun pelkkää oikeaa. Lopussa ompelin ainaoikein reunan yhteen ja hyvä tuli!

'

 Malli: omasta päästä peruspipo

Lanka: Onion, hieman vajaa 1 kerä

Puikot: 4,5mm 

Pieniä ompeluksia

Onpa tuo aika taas vierähtänyt! Täällä blogin toisella puolella ollaan uusien asioiden äärellä, sillä perheeseemme syntyi tyttö elokuussa :) Tämä on luonnollisesti hieman hidastanut käsitöiden tekoa ja etenkin neulomista. Mulla olis aika monta melkein valmista ja jo valmistakin neuletta, mutta en vain ole ehtinyt niitä missään välissä kuvaamaan. Heinäkuiset neulefestariostoksetkin on esittelemättä. Niiden kanssa taitaa käydä niin, että ehdin niistä ennemmin neulomaan kuin esittelemään ostetut kerät :)

Ennen tytön syntymää ehdin kuitenkin hieman ompelemaan vaatteita. Osa näistä on vielä isoja, mutta teinkin ne ajatuksella hieman myöhempää käyttöä varten, kun nuo vauvat tuppaavat kuitenkin kasvamaan yllättävän nopeasti.

Vaatteet on ommeltu trikoosta. Tilailtiin kankaat serkun kanssa netistä, mutta enhän nyt enää muista, että mikä kauppa oli kyseessä. Harmaat housut ovat tällä hetkellä käytössä, mutta body sekä mintun vihreät pöksyt odottelevat vielä käyttöön pääsyä.

Ompelin myös vaunuverhon. Löysin netistä usemmmankin ohjeen niiden tekoon, mutta oikeastaan tuo verho on superhelppo tehdä ihan vaan piirtämällä vaunun aukko paperille ja leikkaamalla kankaat. Verhorenkaita löytyy monestakin paikasta, mutta omani ostin Merletosta. Renkaita varten tarvitsee tehdä niille aukot verhon yläosaan. Purjerenkaita varten kannattaa kankaan nurjalle puolelle laittaa tukikangas, jotta purjerenkaat pysyvät paremmin ja ne on myös helpompi laittaa kun kangas on niiden kohdalta tukevampi. Verhon alareunoihin ompelin nauhat, jotta verhon saa tarvittaessa kiinni. Välillä tuo nimittäin lepattaa tuulisella säällä. Kankaan ostin Jyväskylän kangaskaupasta.

Yhden mekon ompelin myös tytölle, mutta jätetään sen esittely sitten siihen kertaan, kun se on hänelle sopiva :)

Viimeinen Kerä

Langat multa ei ole loppumassa, ei suinkaan :) Eilen kuitenkin loppui jotain merkittävää ja josta olen saanut nauttia viimeiset neljä vuotta Tampereella asuessani. Vietimme nimittäin maailman ihanimman Lankakauppa Kerän viimeistä päivää ja viimeistä neuletapaamista siellä.

En nyt ihan tarkalleen enää muista, että kuinka alunperin Kerän Tampereelta bongasin. Olisikohan ollut jokin lehtijuttu, jossa Kerää esiteltiin. Kerran sitten uskaltauiduin myös sisälle asti hypistelemään lankoja ja se oli menoa sen jälkeen. Monenmoista kurssia on tullut siellä käytyä ja ostettu puoli lankakauppaa kotiin, kuten mieheni aina jaksaa asiasta muistuttaa :) Parasta ovat kuitenkin olleet lauantaiset neuletapaamiset kaupalla ja monesti tapaamista on jatkettu vielä kulman taakse Gastropub Nordiciin, kuten eilenkin. Mikäli viikonloppu on tullut vietettyä Tampereella, niin ei ole monesti tarvinnut miettiä, että mitä sitä lauantaina tekisi, kun saattoi suunnata Kerään. Viime aikoina löysin itseni sieltä toistuvasti myös perjantai-iltapäivisin after workilla :) Tällä viikolla istuin siellä neljänä päivänä viikossa, koska loma :) Onneksi kesällä on tulossa monta neuletapahtumaa, jossa nähdään Keräläisten kanssa ja onhan toki jatkoon suunniteltu pidettäväksi neuletapaamisia jokatapauksessa. Muutoksia tapahtuu ja jonkun loppu on toisen alku. Sellaista on elämä :)

Lopuksi Kiitos ihanalle lankakauppiaalle Jonnalle näistä vuosista!

 Valmistettiin Elinan kanssa tarjoiluihin pastasalaattia

 Sini oli tehnyt aivan taivaallisen hyviä kakkuja

Mun viimeiset lankaostokset Kerästä; Quince & Co Owlia ja Väinämöistä

Pipo pakkasille?

Tuli pari viikkoa sitten hirveä himo neuloa pipo. Tosi hyvä ajoitus tälleen keväälle, kun lumet sulaa ja aurinko alkaa paistamaan :) Ostin useampi viikko sitten Jyväskylässä käydessä Neuloosi -liikkeestä kaninkarvatupsun ja siitä se ajatus sitten lähti. Lankavarastossa oli myös tupsuun sopiva lankakin valmiina.

Pipo on neulottu Madelinetoshista kaksinkertaisella langalla, kun oli fingering-vahvuista. Loin pipoon 80 silmukkaa ja neuloin alkuun resorin ja loput tuplahelmineuleella. Kavennukset tein Turn a square -pipon ohjeella. Tupsun kiinnitin ompelemalla, kun siinä oli jo valmiina lenkki sitä varten. Tuli oikein mukava ja käyttökelpoinen pipo, vaikka eipä sitä taida nyt enää kovin tarvita näillä keleillä. Toisaalta - ehkä sen voi kuitenkin jättää odottelemaan juhannusta, siltä varalta jos on taas yhtä kylmää kuin viime vuonna.

Lanka: Madelinetosh värissä neon peach

Puikot: 4mm pyöröt ja sukkapuikot

Sain myös kuvausseuraksi assistentin, joka oli sitä mieltä, että tupsu on leikkimistä eikä pipoa varten :)

Kamomilla

No nyt! Vihdoinkin taas jotain valmista! :)

Kamomillaa taisin aloitella jo yli vuosi sitten. Huiviosuus tulikin suhteellisen ripeästi, mutta sitten tuossa neulotussa reunassa taisi mennä se pisin aika. On vaan aika hidas tehdä ja sitten sitä ei jaksanut tehdä kovin montaa toistoa peräkkäin. Nyt kuitenkin viimeiset toistot tulivat vauhdilla työpaikan aamukokouksessa ja vielä puolen yön aikaan oli pakko laittaa huivi likoamisen jälkeen pingottumaan, että saisin tännekin jotain näytettävää :)

Neulominen oli hidasta, mutta tykkään kyllä valmiista huivista kovasti. Alpakkalangat on niin pehmeitä. Alkuperäisessä mallissa olisi ollut vielä tupsut huivin päissä, mutta ne jätin tekemättä olisivat olleet mielestäni tiellä. Huivista tuli myös hiukan pienempi kuin ohjeessa, joten lankaakin kului vähemmän.

                                                               

                                                                  Ohje: Kamomilla, Neuleiden neljä vuoden aikaa

                                                                  Lanka: Isager alpaca 1 ja 2, molempia n. puolitoista kerää

                                                                  Puikot: 2,5mm ja 3mm